Tarinamme

Tarinamme

Tarinamme

Knitted by grannies. How uncool is that?

 

“Our every Myssy is knitted by a real Myssy Grandma in Pöytyä. We get our unique hand-dyed yarn from our own herd of Finnsheep. Everything is organic and original in our farm and nothing is cool in Pöytyä. Except when winter hits these parts.”

 

Myssyfarmi on maatilalähtöinen design-yritys, jonka puikoista löydät isäntä Jannen ja emäntä Anna Rauhansuun. Vanha kantatila on kuulunut Rauhansuun suvulle 1780-luvulta lähtien ja tiettävästi molempien suvut ovat viljelleet maata Pöytyällä jo vuosisatoja sitä ennen. Myssyfarmi on perustettu 2009 isäntäväen muuttaessa tiluksilleen.

Kaikki Myssyt neulotaan käsin täällä Pöytyällä paikallisten Myssymummojen puikoissa. Uniikki villalanka on peräisin paikallisilta luonnonmukaisilta suomenlampailta. Se myös värjätään käsin luonnonvärejä käyttäen. Täällä farmilla kaikki aitoa ja alkuperäistä, eikä Pöytyä tiettävästi ole mikään muotimaailman polttopiste. Täällä on todella viileää lähinnä talvisin, mistä johtuneekin, että paikalliset rouvat osaavat kutoa maailman hienoimpia Myssyjä.

Myssy on sitten aivan eri asia kuin pipo, sillä päähine hengittää, hylkii likaa ja kosteutta, ja saa käyttäjänsä hehkumaan. Eikä tukkakaan latistu.

 

*Pieni Myssysanakirja meille kantasuomalaisille:

Myssy = Meidän aidosti luonnomukainen villapäähine jonkalaista et ole nähnyt koskaan aiemmin.

Isäntä = Itse viljelijä. Meidän tapauksessamme Janne, josta kaikki on lähtöisin.

Emäntä = Maatalon valtijatar. Meidän tapauksessamme Anna, luova designeri.

Lammas = Meidän tapauksessamme vapaasti laiduntava paikallinen suomenlammas, jonka villa on ennennäkemättömän pehmeää.

Myssymummo = Paikallinen eläkeläisrouva. Äärimmäisen lämminsydäminen ja kädentaidoissaan ennennäkemätön.

Pöytyä = The Paikka. Saattaa ulkopuoliselle näyttää ei miltään, keskellä ei mitään. Mutta meillä on täällä kaikki mitä tarvitaan maailman täydellisimpien Myssyjen valmistukseen.

Maalainen kulttuuriperimä

” Pohjoinen estetiikan taju ja kulttuuriperimä ovat siirtyneet maatiloilla sukupolvelta toiselle vuosisatojen ajan".

 

Vielä 1950-luvulla puolet Suomen väestöstä sai elantonsa maataloudesta. Nopeasti edennyt kaupungistuminen käynnistyi 60-luvulla, mutta valtaosalla meistä on yhä juuret maaseudulla ja side alkutuotantoon. Täällä farmilla me ajattelemme, että omien juurien tunteminen on tärkeää ja merkityksellistä. Se auttaa asettamaan asiat perspektiiviin. Ken ei tunne mennyttä, ei ymmärrä tulevaa.

1900-luvun luonnosta inspiroitunut ja minimalistinen suomalainen muotoilu on yltänyt maailmanmaineeseen, ja siitä ollaan syystä ylpeitä. Kaipuu yksinkertaiseen muotokieleen ja luonnolliseen kauneuteen tulee kuitenkin paljon kauempaa kulttuuriperimästämme. Karu ja vaativa elämä maaseudulla sekä vaatimattomuutta korostava Luterilainen uskonto pitivät huolta siitä, ettei mikään ollut liian hienoa tai koristeellista.

Omitakeinen pohjoinen estetiikan taju ja kädentaidon perinteet ovat siirtyneet maatiloilla sukupolvelta toiselle vuosisatoja. Talvet tehtiin puhdetöitä ja kaikki langoista lähtien valmistettiin itse. Tästä satojen vuosien kulttuuriperimästä on syytä olla ylpeä ja siitä myös me ammennamme inspiraatiomme. Osana sukupolvien ketjua oma paikka tuntuu merkitykselliseltä.

 

Want to have some field credibility?

Lampaat

“Suomenlammas on lähempänä villilammasta kuin useimmat jalostetut rodut. Sen villassa on erityinen villilampaan tuntu.”

Suomenlammas on luonteeltaan eloisa ja valpas ja sen laumavaisto on erityisen vahva. Rotuna se on lähempänä villilammasta kuin useimmat jalostetut rodut. Suomenlammas on myös hedelmällisyysominaisuuksiltaan maailman parhaita.

Kyseessä on nimensä mukaisesti alkuperältään suomalainen maatiaisrotu ja meillä on laajin geneettinen suomenlammaspopulaatio. Suomenlampaalla on useita tuotanto-ominaisuuksia, joita muilla lammasroduilla ei ole tai ne eivät yhdisty samassa lammasrodussa. Se on pitkäaikaisen paikallisen kehityksen tulos, joka on omaan ympäristöönsä parhaiten sopiva rotu.

Rotu kuuluu pohjoismaisiin lyhythäntäisiin maatiaisrotuihin. Suomenlampaan määrätietoinen jalostus alkoi Lampaanjalostusyhdistyksen perustamisen jälkeen 1918. Sitä on pyritty kehittämään sekä lihan- että villantuotanto-ominaisuuksien suhteen.

Suomenlampaanvillan laatuominaisuuksia ovat erinomainen kiilto, kaunis kihara, karvan silkkimäisyys ja lukuisat luonnolliset eri värivaihtoehdot. Sen lisäksi se on pehmeä, kevyt, tiivis ja kestävä.

Myssyfarmin omat lampaat ovat nimeltään Susi, Bambi, Paali-Onni, Mä ja Pikku-Karhu sekä karitsat Ammuu, Tupsu ja Belle.

Lähde: www.finnsheep.fi
 

NO SHEEP OR GRANNIES WERE HARMED DURING THE PRODUCTION.

Villalanka - ekoluksusta

YOU CAN'T GET MORE ORGANIC. OR MORE ORIGINAL.

Jos jokin tekee tuotteistamme erityisiä, se on mummojen lisäksi käyttämämme villa. Mielestämme suomenlampaan luomuvilla on maailmanluokan tuote, joka odottaa löytämistään. Se on kiillossaan ja pehmeydessään liki merinovillan veroista, ja sen luontainen värispektri on upea: Mustien, valkoisten ja ruskeiden lampaiden villan sävyt ovat kauniita ja niitä sekoittamalla syntyy lisää näyttäviä, luonnollisia värejä.

Myssylanka on peräisin Pöytyän Yläneeltä Rintalan luomutilalta (www.rintalantila.fi). Rintalan luomuvilla toimitetaan yhdessä Myssyfarmin omien luomulampaiden villan kanssa Pirtin Kehräämöön www.pirtinkehraamo.fi , joka pesee ja kehrää villan ja lähettää sen takaisin Rintalaan omana eränään. Villaerän jäljitettävyys on meille tärkeää, näin pystymme takaamaan villan luonnonmukaisuuden.

Villa pestään vaatimuksestamme vain kevyesti, jotta sen luontainen rasva eli lanoliini säilyisi. Lanoliini pitää villan pehmeänä, erittäin ihoystävällisenä ja luonnostaan vettä- sekä likaahylkivänä. Raakavillassa lanoliinia on painosta noin 20% ja käyttämässämme langassa sitä on yhä jäljellä noin 5% painosta. Normaalisti villateollisuus erottelee lanoliinin villasta kemiallisesti ja myy sen kosmetiikkateollisuudelle.

Lanka värjätään käsin luonnonväreillä. Työstä vastaa raaseporilainen Anna Vasko www.aurinkokehra.fi, joka on Pohjoismaiden johtavia luonnonväreillä työskentelviä värjäreitä.

 

"Tiesitkö, että vain käsinpestyssä villassa on lanoliini, lampaan villan rasva, tallella? Lanoliini tekee villasta älyttömän pehmeää ja luontaisesti vettä hylkivää."

spinning, kehräys, kehräämö, wool

emäntä Anna

 

“Inspiraatio syntyy maalaisesta elämäntavasta, väreistä ja isoäitien vanhoista käsitöistä. Sekä ristiriidoista - maalaiselon ja urbaanin kulttuurin sekoituksesta”

 

Myssyfarmin emäntä Anna Rauhansuu on luonut aiemman uransa mainostoimistossa vaihtaen kaupunkielämän 2009 emännän kunnioitettuun rooliin. Anna on Pöytyän maatalousnaisten jäsen neljännessä polvessa ja hänelle emännän taidot tulevat verenperintönä. Hän pitää Myssyfarmin elämäntyylin valokuvaamisesta ja kuvien jakamisesta Myssy-ystäviemme kanssa.

Anna on myös Myssyfarmin tuotteiden suunnittelija, joka ammentaa inpsiraationsa maalaisesta elämäntavasta, vastakohdista ja isoäitien vanhoista käsitöistä - tai vaikka verkkatakeista. Myssyissä on aina jotain uutta, jotain vanhaa ja jotain lainattua. 

Maalaisen ja urbaaninen elämäntavan vastakohtaisuus on farmille keskeinen luovuuden lähde. Vaikka Annalla on vahva tunne siitä, että hän kuuluu Pöytyälle ja hän näkee itsensä osana sukupolvien ketjua, kaipaa hän myös urbaania elämänmenoa. Ollaan sitten maalla tai kaupungissa tästä ristiriidasta syntyy hänelle voimakas ulkopuolisuuden tunne - sitä ei kuulu täysin joukkoon missään.

 

Feel like misfit? Look like one too.

Isäntä Janne

"Ensimmäinen Myssy löytyy edelleen Teufin vuoristokahvilasta, Sveitsissä”

 

Se oli Janne itse, joka neuloi ensimmäisen Myssyn 2006 asuessaan yhä Davosissa, Sveitsissä. Neulomisesta tuli harrastus ja Myssyjen osalta laskeminen lopetettiin 1000. Myssyn kohdalla vuonna 2016...   

Janne on entinen ammattisurffaaja FIN-24, lajina purjelautailu. Hän kiersi maailmaa liki 15 vuotta kilpaillen huipulla ja saavuttaen mm. Euroopan mestaruuden (2001). Nykyään Janne on ylpeä maanviljelijä ja perheenisä, joka rakastaa peltojaan ja metsiään aivan kuten hänellä oli tapana rakastaa tuulta ja aaltoja. Tämä on yhdistelmä, joka inspiroi häntä myös neulomisessa.

Janne on myös Suomen Luomuliiton varapuheenjohtaja ja kysytty puhuja alan koulutuksiin sekä hankkeisiin. Vaikka myssyjen neulominen on jäänyt vähemmälle, ei taika ison miehen isoilla kätösillään neulomista Myssyistä ole kadonnut mihinkään – näky on aina yhtä maaginen.

 

A GUY WHO KNITS CAN'T BE BAD.

 

Pöytyä the place

NOTHING IS COOL IN PÖYTYÄ. EXCEPT IN WINTER.

 

Tervetuloa Pöytyälle, maailman Myssypääkaupunkiin! On peltoa, metsää, jokia, maatiloja sekä tietysti pesäpalloareena. Sinusta saattaa vaikuttaa, ettei täällä keskellä-ei-mitään ole kerrassaan mitään kiinnostavaa. Pöytyä on kuitenkin yksi vanhimpia asuttuja seutuja Suomessa, täällä on ollut vaurasta maatalousasutusta yli tuhat vuotta ja sukupolvelta toiselle siirtyy rikas kulttuuriperimä.  Täällä ei tosiaan ole mitään coolia, mutta täällä on kaikki mitä tarvitaan täydellisten Myssyjen suunnitteluun ja neulomiseen.

Mutta miten kaikki alkoi?

Hyvät Myssy-ystävät, jotkut teistä varmasti tietävätkin jo tarinan kutovista eläkeläismummoista ja superpehmeästä Suomenlampaan luomuvillasta – mutta miten tähän päädyttiin ja mistä kaikki alkoi?

Vielä 2000-luvun alussa isäntä Janne, FIN-24, vietti aikaansa vesillä. Hän loi uransa ammattipurjelautalijana ja saavutti, mm.  Euroopan mestaruuden vuonna 2001 ja lukuisia rankingeja maailman TOP10 purjelautailijoiden joukkoon. Vuonna 2003 ura päättyi loukkaantumiseen, ja Janne päätti ostaa sukutilan vanhemmiltaan. Asuinpaikka pysyi kuitenkin Sveitsissä, missä hänen kotinsa oli jo ollut pidempään, ja isäntä lensi Suomeen vain kylvö- ja puintikaudella.

Jannen etsiessä uusia tuulia elämäänsä, hän asui ja hiihti talvet Sveitsin Davosissa, Teufin kylässä. Jannen ystävällä Julialla oli käsin neulottu pipo ja hän olisi halunnut samanlaisen, mutta se ei ollut kaupan. Suomalaisella sisulla hän päätti tehdä sellaisen itse. Paikalliset isoäidit neuvoivat Jannea neulomisen saloihin kahvilassa ja ensimmäinen myssy valmistui tammikuun 16. päivänä vuonna 2006, viikon opettelun ja neulomisen ansiosta. Tämä taideteos muistutti pannumyssyä, mistä nimi Myssy sitten valikoituikin. Sveitsiläisten ystävien mielestä suomenkielinen sana myös kuulosti hauskalta ja sopi heidän suuhunsa. Ensimmäinen myssy löytyykin edelleen samaisesta Teufin vuoristokahvilasta.

Pian kaikki Davosissa halusivat saada oman myssynsä ja niitä neulottiinkin aina hyvien laskupäivien jälkimainingeissa. Pidettiiin Myssybileitä muotiesityksineen ja erilaisine after ski -teemoineen.  Kaikkein tärkeintä oli se, että Myssyjen tekeminen oli hauskaa ja siitä seurasi aina jotain positiivista. Kutova mies erottui ihmisjoukoista ja Janne alkoikin kutoa myös Suomen vierailuidensa aikana. Isännän ykköspaikka kutomiselle oli ravintola Blanko Turussa.

Näihin aikoihin myös ensimmäinen myssykraka syntyi, kun isäntä lensi ystävänsä häihin Etelä-Afrikkaan. Häitä edeltävänä iltana hän huomasi unohtaneensa kravatin matkasta, mutta päätti yrittää tehdä sellaisen itse. Kudinpussi kulki aina matkassa mukana, mutta koska harrastus oli varsin uusi, meni krakan valmistuminen meni yön pikkutunneille. Seuraavana päivänä häissä oli isännällä kuitenkin juhlien hienoin solmio.

Vuonna 2008 Janne tapasi Annan ja oli viimein valmis muuttamaan pysyvästi Suomeen. Hän aloitti maatilan täyspäiväisen kehittämisen ja pian farmi olikin valmis siirtymään kohti täysin luonnonmukaista tuotantoa. Annalle luova työ ja kutominen tulivat luonnostaan ja pian hänkin tarttui kudinpuikkoihin. Vuonna 2009 Anna ja Janne muuttivat Rauhansuun vanhalle tilalle, heistä tuli tilan isäntä ja emäntä, ja myös itse Myssyfarmi perustettiin 11.8.2009.

Tästä eteenpäin palaset loksahtelivat paikoilleen lähes itsestään. Myssyfarmin ensimmäiset suomenlampaat saapuivat farmille vuonna 2010, kun Bambi, Susi ja Onni lammas syntyivät läheiselle Rintalan tilalle. Isäntäpari ymmärsi villan todellisen arvon – luontainen värikirjo, merinovillan veroinen pehmeys, täysi kotimaisuusaste ja hankala saatavuus – tekivät raaka-aineesta varsin ylellisen. Myös yhteistyö Rintalan tilan kanssa alkoi ja pian saatavilla oli villaa, jonka lanoliini oli tallella. Yhteistyö Rintalan kanssa mahdollisti myös villan täydellisen jäljitettävyyden.

Pian ensimmäiset perhetutut Myssymummot astuivat mukaan kuvioon, sillä isäntäparilla ei yksinään ollut aikaa kaikkeen tarvittavaan kutomiseen. Mummot olivat auttaneet jo aiempina vuosina, mutta nyt oli tullut aika nostaa heidät kunnolla esille.  Neulomiknen ei ole koskaan ollut Annalle ja Janne työ, vaan intohimo ja inspiraation lähde. Neljän pienen lapsen vanhemmille aikaa omiin neulomuksiin jää turhan vähän.

Vuonna 2015 teimme  päätöksen lähteä kehittämään Myssyfarmia ammattimaisesti. Kolmen äitiysloman ja hoitovapaan jälkeen Anna päätti olla palaamatta aiempaan työhönsä ja ryhtyä päätoimiseksi emännäksi. Työn tulokset näkyivät nopeasti, kun joulukuussa 2015 farmi sai ELY-keskuksen avustuksen Myssyfarmin kansainvälistymiselle tiettävästi ensimmäisenä suomalaisena maatilana.

Nyt Myssyt ovat valloittaneet 15 maata, farmi on näkynyt runsaasti eri medioissa ja palkintoja on sadellut. Silti farmilaisista tuntuu, että matka on vasta alkanut. Uskomme, että omalla tekemisellämme voimme muuttaa ainakin osittain suomalaista maatalouskulttuuria ja Pöytyää,  ellei ihan koko maailmaa. Olemme myös olleet onnekkaita, sillä niin kutsuttu farmitiimimme on suorastaan briljantti. Meille askel maailmalle eli Myssyn juurille tuntuu luonnolliselta jatkumolta tarinaan.

 

where is pöytyä? What is Myssy? who are you?