Tarina

Tarina

Filosofia

Filosofia

Myssyfarmilla meitä ajaa eteenpäin vankka usko suomalaisen maatalouden menestysmahdollisuuksiin ja puhtaan ruoan merkitykseen terveydelle. Me haluamme olla etujoukoissa viemässä maataloutta kohti kestävämpää ja kannattavampaa suuntaa. Näkemyksemme mukaan erikoistuminen on ainut vaihtoehto - me suomalaiset maajussit emme koskaan pärjää bulkkikilpailussa muita maita vastaan. Meille luonnonmukainen tuotanto on pitkässä jänteessä ainut kestävä ja tuottava tapa viljellä, ja antaa pellot hyvässä kunnossa sitten joskus myös lapsillemme. Me viljelemme tosissamme ja pyrimme mahdollisimman hyviin ja laadukkaisiin satoihin. Pyrimme itse elämään mahdollisimman omavaraisesti sekä syömään luonnonmukaisesti ja lähellä tuotettua ruokaa.

Luomurypsi

Luomurypsin paikka on Myssyfarmin viljelykierrossa ensimmäisenä heti kaksivuotisen viherlannoitusnurmen jälkeen. Ensimmäinen luomurypsisatomme kylvettiin heinäkuussa 2012. Luonnonmukaisessa viljelyssä syysrypsin menestysmahdollisuudet ovat kevätrypsiä paremmat. Viherlannoitusnurmena käytämme puna-apilaa, jonka juuret möyhivät maaperää ja tuottavat luontaisesti typpeä maaperään. Kylvöä valmisteltaessa nurmi niittomurskattiin, pellolle ajettiin kalkkunan kakkaa, se kynnettiin ja tasausäestettiin ja lopulta rypsin siemenet kylvettiin piensiemenkylvöyksiköllä. Talvi oli suotuisa ja rypsi talvehti hyvin. Toukokuussa kännät ja kirpat eli rypsin kukkia sekä lehtiä syövät ötökät eivät vielä ole pelipaikalla, joten tarvetta luonnonmukaisessa viljelyssä kielletylle kemialliselle torjunnalle siten ei edes ole. Rypsi puidaan yleensä jo heinäkuun puolella ja puintikosteus on ollut keskimäärin 7,7% - eikä tarvetta kuivaukselle ollut. Satokaudella 2016 Myssyfarmin luomu Largo-sato oli 80 tonnia.

Luomuherne

Myssyfarmin hernetuotteet ovat kotimaista kasvisvalkuaista parhaimmillaan! Ne on kehitetty alunperin soijarouheen kotimaiseksi vastineeksi. Herneessä kun on yhtä paljon proteiinia kuin keskiverto jauhelihassa: 18g/100g! 
 

Hulda-hernettä alettiin pakata farmilla 2010 ja se soveltuu oivasti perinteisen hernekeiton raaka-aineeksi sekä versojen idätykseen. Aika nopeasti kuitenkin oivalsimme, että hernekeittoa voi syödä vain rajallisen määrän. Herne piti saada helpommin käytettävään muotoon ja vuonna 2011 Myssyfarmi lanseerasi Hernerouheen soijarouheen kotimaiseksi vastineeksi. Myssyfarmin Luomu Hernerouhe on nopeasti turpoava, miedonmakuinen ja monikäyttöinen kasvisvalkuaisrouhe ruoanlaittoon ja leivontaan. Rouhe sopii etenkin kasvispihveihin, falafel-pyöryköihin, risottoihin, lasagneen ja perinteisen jauhelihataikinan jatkamiseen. Se ei dominoi mitään ruokaa maullaan ja tuo helposti lisää terveellistä kasvisvalkuaista liki mihin tahansa ruokaan. Hernerouhe ei sovi kuivana nautittavaksi, se vaatii noin 15 minuutin turvotuksen kuumassa vedessä vuorisuolan tai luomukasvisliemen kanssa.

Myssyfarmin Luomu Hernejauho lanseerattiin lokakuussa 2016 yleisön pyynnöstä myös kuluttajatuotteeksi. Se kehitettiin alunperin kotimaisiin kasvisvalkuaisiin keskittyneen hankkeen tiimoilta pienleipomoiden tarpeisiin. Hernejauho sopii etenkin leivontaan: sämpylöihin, leipiin ja myös falafel-pyöryköihin kikhernejauhon sijaan. Hernejauhosta saa tehtyä aivan mahtavan makuiset letut, jotka voi tarjota joko suolaisena tai makeana.

LUOMUHERNEEN VILJELYSTÄ:
Herneen paikka on Myssyfarmin viljelykierrossa viimeisenä kaksivuotisen viherlannoitusnurmen, rypsin ja rukiin tai vehnän jälkeen. Herne on ollut mukana tilan viljelykierrossa vuosikymmeniä ja se pyritään aina kylvämään lohkolle, jossa edellisestä herneen viljelystä on kulunut mahdollisimman pitkä aika. Näin vältytään luontaisesti hernettä uhkaavilta tuholaisilta.

Isäntäpari ja tiimi

Isäntäpari on käynyt kauempana nähdäkseen lähelle: Isäntä Janne Rauhansuu on entinen ammattiurheilija, joka kilpaili maailman huipulla yli kymmenen vuotta. Ammattiurheilijalle ravinnon merkitys kehittymiselle, jaksamiselle, kilpailusuoritukselle ja kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille kävi selväksi, ja uransa jälkeen Janne opiskeli Sveitsissä ravintoneuvojaksi. Luomumaanviljelijän ja ravintoasiantuntijan yhdistelmä suhtautuu viljelemäänsä ruokaan lievästi ilmaistuna intohimoisesti. Janne hallitsee erityisesti italialaisen keittiön, jonka salat hän oppi maassa asuessaan ja treenatessaan. Italialaisten intohimoinen suhtautuminen ruokaan teki häneen vaikutuksen ja Myssyfarmin vieraat ovatkin tottuneet siihen, että oman kasvimaan antimien lisäksi tarjolla on usein pastaa. Oliiviöljy sentään on korvattu terveellisemmällä ja maultaan paremmin suomalaiseen suuhun sopivalla kylmäpuristetulla rypsiöljyllä. Jannen motto ravintoasioissa tulee isoäidiltä, joka sanoi aina, että "Sitä olet, mitä syöt."

Emäntä Anna Rauhansuu ehti opiskella maailmalla ja työskennellä Isolla Kirkolla tehden uraa mainosmaailmassa ennen paluutaan takaisin vanhaan kotikuntaansa. Nyt hän haaveilee suomalaisen maatalouden tuotteistamisesta vientikelpoiseksi menestystarinaksi. Siinä missä itse luonnonmukainen maanviljely ja sen kehittäminen ovat isännän vastuulla, emännän vastuulla on Myssyfarmin tuotteet ja markkinointi. Kasvukaudella isännän ollessa pellolla emäntä keskittyy mittavaan kasvimaahansa, joka tosin kyllä rehellisyyden nimissä joko kuivuisi tai hukkuisi rikkaruohoihin ilman anoppia... Anna on Pöytyän Maatalousnaisten jäsen neljännessä polvessa ja hänen näkee itsensä osana sukupolvien jatkumoa. Tämän emännän keittiöidoli on Naantalin emäntäkoulun käynyt Ulla-mummi, jonka opit ovat kantaneet pitkälle ja muodostavat myös Myssyfarmin keittiön selkärangan. Anna hallitsee erityisesti perinteisen suomalaisen keittiön ja hänen keittiöbravurinsa ovat silakkapihvit ja piimäjuusto.

Myssyfarmilla uskotaan, että asiat tehdään paremmin tekemällä ne hitaammin.