Myssymummot

Myssymummot

Myssymummot

Terttu, Salli, Soili, Ritva, Anneli, Rahkis, Päivi, Sinikka, Pirjo, Tepa, Pirjo-Riitta, Marju, Mantu, Soile ja...

Myssymummot ovat paikallisia eläkeläisrouvia, joille kutominen on intohimo. He ovat erottamaton osa Myssyfarmia ja koko brändin suola. He eivät ole kiikkustuolissa istuvia perinteisiä mummeleita, vaan aktiivisia eläkeläisiä, jotka tykkäävät myös matkustaa, hoitaa jälkikasvua, käydä tansseissa - ja onpas Terttu-mummo luvannut kokeilla suppailuakin!

Ainakin kerran kuussa kokoonnumme farmille ompeluseuroihin kahvittelemaan, juoruamaan - ja nauramaan. Samalla tietysti jaetaan uusimmat neulontavinkit ja otetaan uudet mallit työn alle.

Myssymummot ovat nähneet elämää ja niinpä he taitavat neuloa jokaiseen myssyyn vähän elämänviisauttaan mukaan. Mummot ovat ylpeitä työstään ja niinpä voit löytää heidän signeerauksensa ostamastasi Myssystä.

 

KNITTED BY GRANNIES. HOW UNCOOL IS THAT?

Salli

"Pienestä pitäen meillä on tehty paljon käsitöitä. Silloin piti itse tehdä jos halusi vaatteissa pysyä!"

 

Saammeko esitellä – Myssymummomme Sallin! Salli on naapuripitäjästä alun perin kotoisin, seitsemän vuotta sitten Pöytyäläistynyt eläkeläisrouva. Sallilla on Karjalaiset sukujuuret, ja tapana on tehdä paljon käsitöitä. Kutominenkin oli opittava jos halusi vaatteissa pysyä. Salli liittyi Myssymummoihin vuonna 2015, jolloin itse farmin isäntä Janne sai houkuteltua mukaan.

Kysyimme Sallilta miten tämä "työ" eroaa entisestä työstä. Salli vastasi, että eihän tätä pidä edes työnä, tämä on vapaa-ajan harrastus! Ja mitään ei ole pakko tehdä, kuten töissä aikoinaan - joku päivä kutoo viisi Myssyä ja toisena yhden. Riippuen ihan siitä miltä tuntuu.

Anneli

"Parasta on yhdessä kokoontuminen ja joukkoon kuulumisen tunne. Ja se, että aina on mielekästä tekemistä."

 

Myssymummomme Anneli on varsinainen aktiivimummo. Myssyjen kutomisen lisäksi hän tekee pihatöitä, pyöräilee kesäisin, kutoo kangaspuilla ja käy kolmessa eri jumpassa joka viikko. Myssymummojen avulla hän on aina kärryillä mitä kaikkea mielenkiintoista farmilla tapahtuu, ja onhan siellä usein aikamoinen tohina päällä näin pikkuiseen pitäjään nähden...

Mikä on Myssymummomme lempimyssy? Klassinen Originals, mutta oikein kylmällä kelillä talvisin muhkea Muffi.

Soili

"Onhan se nyt aika uskomatonta, että tässä mä vaan kudon, ja seuraavana hetkenä se Myssy voi olla Ranskassa tai Japanissa!"

 

Tässä on Myssymummomme Soili. Ennen eläkepäiviä Soili oli maatilan emäntä, jolloin eläimet oli hoidettava arkena ja pyhänä, jouluna ja juhannuksena. Aamun illoin! Nyt Myssyjen tekeminen on mukavaa puuhaa eläkepäiviin, sitä kutoisi muutenkin koska on koko elämänsä tottunut tekemään käsillä. Mutta eipä tarvitse koskaan murehtia materiaaleista, kaupassakin voi kävellä jopa joskus lankahyllyn ohitse!

Pitihän sitä tiedustella Soililta onko hänellä jotain hyvää elämänviisautta? "Sellaista työtä ei olekaan, mitä ei opi. Jos sitä haluaa tehdä niin kyllä sen oppii. Vaikka noi vieraat kielet ovatkin vähän outoja…"

RAHKIS

"Tämä ei oo turhaa kutomista, tuotteet eivät päädy vain pöytälaatikkoon ja kaappiin pölyyntymään."

 

Päivi, eli tuttavallisemmin Rahkis, oppi kutomaan ihan lapsena tätinsä opettamana, jo ennen kouluikää. Ensin tuli virkattua ja siten ekat luomukset olivat patalappuja. Täti oli tarpeeksi pitkäpinnainen opettamaan Rahkista kutomaan oikeakätisesti, vaikka hän oli osittain vasenkätinen.

Miten Rahkis päätyi Myssymummoihin? “Kun Myssymummoja tarvittiin lisää, Salli kysyi että tuleks kutomaan, kun hän tiesi että teen käsitöitä. Ensiks mä en luvannu, ku mä nyplään kanssa. Ja sit mä mietin että mitä mä niitä nypläyksiä sinne laatikkoon teen, että voisinhan mä lähtee kutomaankin. Ja siitä se sitten lähti.”

Rahkiksen mielestä parasta Myssymummoudessa on tekemisen merkityksellisyys ja se, että kutoessa aika kuluu kuin siivillä. Rahkis oli 42 vuotta karkkitehtaan elintarvikelaboranttina ja nykyään aika kuluu kutomisen ohessa paljon lukien, nypläten ja sudokuja ratkoen - ja tietysti kesäasunnolla! Rahkis kutoo mieluiten Muffi-myssyjä, mutta itsellä käytössään on oma Farmester lempimyssy.

TERTTU

"Lempimyssyni on yksi ensimmäisistä Originals-malliston monivärisistä myssyistä. Siinä on vielä alkuperäinen huopalogo ja todella kauniit värit."

 

Tertun kutomisura alkoi kuin monen muunkin: äidin opastuksella. “Muistan kun sitä harmaata sukkaa oli paljon, se oli itse kehrättyä lankaa omista lampaista silloin. Oli meillä sikojakin, kanoja ja kaks hevosta: Virkku ja Esko. Mun sisko Sirkka meni vaan maitokannutelineeltä kyytiin ilman satulaa ja otti harjasta kiinni ja sit mentiin!”, hän naurahtaa.

Itse Myssymummoudessa hienointa on hänen mielestään yhteisöllisyys ja uusiin ihmisiin tutustuminen. Aina jutellaan siitä missä kukakin on milloinkin ollut ja missä on tullut kudottua. ”Kyllä mä näistä myssyistä oon paljon saanut, ja varsinkin viimeisenä tää Sveitsin matka. Oltiin me Rahkiksen kanssa kyllä niin tyytyväisiä, vaikka palatessa vähän väsyttikin.”

Terttu taitaa myös englantia, sillä kansakoulun neljännellä luokalla opettaja oli antanut heille ikäisensä kirjekaverit. Siitä päivästä lähtien Terttu on pitänyt tiiviisti yhteyttä Englannin ystäväänsä ja he ovat nähneet useasti aina tähän päivään saakka!

Aiemmin Terttu toimi pitkään koulutoimiston kanslistina kirjaten kaikkien pitäjän alakoulujen laskut. Nykyään vapaa-aika menee ansioituneen Myssymummon pestin lisäksi pitkälti lastenlasten kanssa, jotka aina koulun jälkeen tulevat Tertun luo tekemään läksyt. Välillä ehkä syömään vähän pullaakin.