Meistä

emäntä Anna

 

“The inspiration for the designs comes from the countryside, colors of the old crafts and contradiction – mixing the farm life with urban culture”

 

Myssyfarmin emäntä Anna Rauhansuu on luonut aiemman uransa mainostoimistossa vaihtaen kaupunkielämän 2009 emännän kunnioitettuun rooliin. Anna on Pöytyän maatalousnaisten jäsen neljännessä polvessa ja hänelle emännän taidot tulevat verenperintönä. Hän pitää Myssyfarmin elämäntyylin valokuvaamisesta ja kuvien jakamisesta Myssy-ystäviemme kanssa.

Anna on myös Myssyfarmin tuotteiden suunnittelija, joka ammentaa inpsiraationsa maalaisesta elämäntavasta, vastakohdista ja isoäitien vanhoista käsitöistä - tai vaikka verkkatakeista. Myssyissä on aina jotain uutta, jotain vanhaa ja jotain lainattua. 

Maalaisen ja urbaaninen elämäntavan vastakohtaisuus on farmille keskeinen luovuuden lähde. Vaikka Annalla on vahva tunne siitä, että hän kuuluu Pöytyälle ja hän näkee itsensä osana sukupolvien ketjua, kaipaa hän myös urbaania elämänmenoa. Ollaan sitten maalla tai kaupungissa tästä ristiriidasta syntyy hänelle voimakas ulkopuolisuuden tunne - sitä ei kuulu täysin joukkoon missään.

 

Feel like misfit? Look like one too.

Isäntä Janne

"The first Myssy can still be found from a mountain café in Teufi, CH.”

 

Se oli Janne itse, joka neuloi ensimmäisen Myssyn 2006 asuessaan yhä Davosissa, Sveitsissä. Neulomisesta tuli harrastus ja Myssyjen osalta laskeminen lopetettiin 1000. Myssyn kohdalla vuonna 2016...   

Janne on entinen ammattisurffaaja FIN-24, lajina purjelautailu. Hän kiersi maailmaa liki 15 vuotta kilpaillen huipulla ja saavuttaen mm. Euroopan mestaruuden (2001). Nykyään Janne on ylpeä maanviljelijä ja perheenisä, joka rakastaa peltojaan ja metsiään aivan kuten hänellä oli tapana rakastaa tuulta ja aaltoja. Tämä on yhdistelmä, joka inspiroi häntä myös neulomisessa.

Janne on myös Suomen Luomuliiton varapuheenjohtaja ja kysytty puhuja alan koulutuksiin sekä hankkeisiin. Vaikka myssyjen neulominen on jäänyt vähemmälle, ei taika ison miehen isoilla kätösillään neulomista Myssyistä ole kadonnut mihinkään – näky on aina yhtä maaginen.

 

A GUY WHO KNITS CAN'T BE BAD.

 

Myssymummot

Terttu, Salli, Soili, Ritva, Anneli, Rahkis, Päivi, Sinikka, Pirjo, Tepa, Pirjo-Riitta, Marju, Mantu, Soile and...

Myssymummot ovat paikallisia isoäitejä ja eläkeläisrouvia, joille kutominen on intohimo. He ovat erottamaton osa Myssyfarmia ja koko brändin suola. He eivät ole kiikkustuolissa istuvia perinteisiä mummeleita, vaan aktiivisia eläkeläisiä, jotka tykkäävät myös matkustaa, hoitaa jälkikasvua, käydä tansseissa - ja onpas Terttu-mummo luvannut kokeilla suppailuakin! 

Ainakin kerran kuussa kokoonnumme farmille ompeluseuroihin kahvittelemaan, juoruamaan - ja nauramaan. Samalla tietysti jaetaan uusimmat neulontavinkit ja otetaan uudet mallit työn alle.

Myssymummot ovat nähneet elämää ja niinpä he taitavat neuloja jokaiseen myssyyn vähän elämänviisauttaan mukaan. Mummot ovat ylpeitä työstään ja niinpä voit löytää heidän signeerauksena ostamastasi Myssystä.

 

KNITTED BY GRANNIES. HOW UNCOOL IS THAT?

myssy grannies, myssymummot

Mutta miten kaikki alkoi?

Hyvät Myssy-ystävät, jotkut teistä varmasti tietävätkin jo tarinan kutovista eläkeläismummoista ja superpehmeästä Suomenlampaan luomuvillasta – mutta miten tähän päädyttiin ja mistä kaikki alkoi?

Vielä 2000-luvun alussa isäntä Janne, FIN-24, vietti aikaansa vesillä. Hän loi uransa ammattipurjelautalijana ja saavutti, mm.  Euroopan mestaruuden vuonna 2001 ja lukuisia rankingeja maailman TOP10 purjelautailijoiden joukkoon. Vuonna 2003 ura päättyi loukkaantumiseen, ja Janne päätti ostaa sukutilan vanhemmiltaan. Asuinpaikka pysyi kuitenkin Sveitsissä, missä hänen kotinsa oli jo ollut pidempään, ja isäntä lensi Suomeen vain kylvö- ja puintikaudella.

Jannen etsiessä uusia tuulia elämäänsä, hän asui ja hiihti talvet Sveitsin Davosissa, Teufin kylässä. Jannen ystävällä Julialla oli käsin neulottu pipo ja hän olisi halunnut samanlaisen, mutta se ei ollut kaupan. Suomalaisella sisulla hän päätti tehdä sellaisen itse. Paikalliset isoäidit neuvoivat Jannea neulomisen saloihin kahvilassa ja ensimmäinen myssy valmistui tammikuun 16. päivänä vuonna 2006, viikon opettelun ja neulomisen ansiosta. Tämä taideteos muistutti pannumyssyä, mistä nimi Myssy sitten valikoituikin. Sveitsiläisten ystävien mielestä suomenkielinen sana myös kuulosti hauskalta ja sopi heidän suuhunsa. Ensimmäinen myssy löytyykin edelleen samaisesta Teufin vuoristokahvilasta.

Pian kaikki Davosissa halusivat saada oman myssynsä ja niitä neulottiinkin aina hyvien laskupäivien jälkimainingeissa. Pidettiiin Myssybileitä muotiesityksineen ja erilaisine after ski -teemoineen.  Kaikkein tärkeintä oli se, että Myssyjen tekeminen oli hauskaa ja siitä seurasi aina jotain positiivista. Kutova mies erottui ihmisjoukoista ja Janne alkoikin kutoa myös Suomen vierailuidensa aikana. Isännän ykköspaikka kutomiselle oli ravintola Blanko Turussa.

Näihin aikoihin myös ensimmäinen myssykraka syntyi, kun isäntä lensi ystävänsä häihin Etelä-Afrikkaan. Häitä edeltävänä iltana hän huomasi unohtaneensa kravatin matkasta, mutta päätti yrittää tehdä sellaisen itse. Kudinpussi kulki aina matkassa mukana, mutta koska harrastus oli varsin uusi, meni krakan valmistuminen meni yön pikkutunneille. Seuraavana päivänä häissä oli isännällä kuitenkin juhlien hienoin solmio.

Vuonna 2008 Janne tapasi Annan ja oli viimein valmis muuttamaan pysyvästi Suomeen. Hän aloitti maatilan täyspäiväisen kehittämisen ja pian farmi olikin valmis siirtymään kohti täysin luonnonmukaista tuotantoa. Annalle luova työ ja kutominen tulivat luonnostaan ja pian hänkin tarttui kudinpuikkoihin. Vuonna 2009 Anna ja Janne muuttivat Rauhansuun vanhalle tilalle, heistä tuli tilan isäntä ja emäntä, ja myös itse Myssyfarmi perustettiin 11.8.2009.

Tästä eteenpäin palaset loksahtelivat paikoilleen lähes itsestään. Myssyfarmin ensimmäiset suomenlampaat saapuivat farmille vuonna 2010, kun Bambi, Susi ja Onni lammas syntyivät läheiselle Rintalan tilalle. Isäntäpari ymmärsi villan todellisen arvon – luontainen värikirjo, merinovillan veroinen pehmeys, täysi kotimaisuusaste ja hankala saatavuus – tekivät raaka-aineesta varsin ylellisen. Myös yhteistyö Rintalan tilan kanssa alkoi ja pian saatavilla oli villaa, jonka lanoliini oli tallella. Yhteistyö Rintalan kanssa mahdollisti myös villan täydellisen jäljitettävyyden.

Pian ensimmäiset perhetutut Myssymummot astuivat mukaan kuvioon, sillä isäntäparilla ei yksinään ollut aikaa kaikkeen tarvittavaan kutomiseen. Mummot olivat auttaneet jo aiempina vuosina, mutta nyt oli tullut aika nostaa heidät kunnolla esille.  Neulomiknen ei ole koskaan ollut Annalle ja Janne työ, vaan intohimo ja inspiraation lähde. Neljän pienen lapsen vanhemmille aikaa omiin neulomuksiin jää turhan vähän.

Vuonna 2015 teimme  päätöksen lähteä kehittämään Myssyfarmia ammattimaisesti. Kolmen äitiysloman ja hoitovapaan jälkeen Anna päätti olla palaamatta aiempaan työhönsä ja ryhtyä päätoimiseksi emännäksi. Työn tulokset näkyivät nopeasti, kun joulukuussa 2015 farmi sai ELY-keskuksen avustuksen Myssyfarmin kansainvälistymiselle tiettävästi ensimmäisenä suomalaisena maatilana.

Nyt Myssyt ovat valloittaneet 15 maata, farmi on näkynyt runsaasti eri medioissa ja palkintoja on sadellut. Silti farmilaisista tuntuu, että matka on vasta alkanut. Uskomme, että omalla tekemisellämme voimme muuttaa ainakin osittain suomalaista maatalouskulttuuria ja Pöytyää,  ellei ihan koko maailmaa. Olemme myös olleet onnekkaita, sillä niin kutsuttu farmitiimimme on suorastaan briljantti. Meille askel maailmalle eli Myssyn juurille tuntuu luonnolliselta jatkumolta tarinaan.

 

where is pöytyä? What is Myssy? who are you?